Kiva kun tulit! Täällä seurataan meidän raksaa!
Kommentit ois erittäin toivottavia :)

Lukijat

tiistai 30. marraskuuta 2010

Lunta tupaan



Näin mukavassa talvisäässä saatiin aloittaa kulmien mittailut ja harkkojen muuramisen valmistelut! :)



Eipä sitä itse uskonut, että tänä vuonna tuo talvi alkaisi noin aikaisin. Viime vuonna se tuli joskus joulukuun alussa, tarkkaa tietoa ei ole, kun oltiin itse silloin Teneriffalla ;) mutta sitä edeltävät kolme vuotta on muistini mukaan ollut musta joulu! Joten eihän se nyt kahtena vuonna peräkkäin voi valkoiseksi aikaisin iskeä! No ei..



Lumi on oikeesti kivaa, itse nautin siitä suunnattomasti, eikä se alkukauhistuksen jälkeen raksallakaan haitannut, kuulemma näkee paremmin! Hurjalta vaan tuo näyttää kun siellä tuntikausia tuiskussa ja tuulessa rakentelee...



Pressujen alla on valettu antura vielä kuivumassa ja lämmittelemässä, eipä sieltä lumen alta kauheasti meidän tulevaa keittiötä näy ;)



Tuiskun sekaan meinas kuulemma myös työkalut hukkua. Samapa on käynyt meidän nykyisen kodin pihalla. Kohta pitäis muuttaa ja osa ulkoleluista on jäänyt jonnekkin lumen alle. Osa löydettiin jäätyneinä kiinni maahan ja terassiin :P Suurin osa onneksi pois kerättyjä, mutta taitaa täytyä tehdä vierailu tänne vielä keväällä.



Vielä n. kolme viikkoa ulkoseinien tuloon tässä vaiheessa, ehkä sitä ehditään....

lauantai 27. marraskuuta 2010

Anturan valun valmistelua ja omituista tekstiä, kun ei osaa uutta versiota käyttää :)

Eräänä päivänä mentiin tarhan/töiden jälkeen käymään raksalla jossa isi ja setä olivat ahkeroineet.. Oli jo "aurinko laskemassa" joten ihanan sinisiä tuli kuvista kun ei väriasetuksia jaksanut vaihtaa ;)




 Raksalla siis silloin väännettiin anturan valulle muotteja.. Eli ensimmäistä kertaa itsekkin näki miltä se pohja tulee ihan oikeasti näyttämään, tai kooltaan tuntumaan ;) Tähän asti kun vaan kuvista sitä yrittänyt päätellä... Ja tähän tulee siis meijän keittiö!!


Tähän sitten taas leivinuuni/takka. Yksi asia, mitä kertakaikkiaan en ois halunnut päättää kuin vasta silloin kun talo on muuten pystyssä ;D Siis mistä ihmeestä voi tietää missä sille ois se paras paikka. Ja minkälaisen takan valitsee niin jos sen oiskin pitänyt olla parikymmentä senttiä toisessa suunnassa tai jotain.. Mutta ei, pakko. Päätöksen teko näkemättä ei oo mun vahvuuksia ;D


Tähän tulee sitten erkkeri, jossa ois tarkoitus ruokapöytää pitää ;) Näitä ihania kulmia, joita ilman perustusten teko ois paljon helpompaa ;D Mutta tulee siitä sitten oikeasti kiva! Mutta nyt kiitän itseämme ettei lähdetty monikulmaista tekemään kuitenkaan ;)

Tuon ruskean maaneliön suojiin ois sitten tulossa kylpyhuone ja sauna.








Pojat ahkeroi. Tai ehkä toinen ja toinen puhuu kännykkään ;)


Tässä tää meidän autotalli. Pistettiin se talon kanssa kiinni jotta saatiin mahdollisimman iso takapiha ja talo mahdollisimman eteen siis siinä samalla. Nyt tuo kyllä tässä lisä hommia, mutta tästä ollaan varmaan tyytyväisiä sitten kun talo on valmis eikä tarvitse alkaa enää sitäkin väkertämään ;)

perjantai 26. marraskuuta 2010

Pientä säätöä

Nyt on aikavyöhyke vaihdettu onnistuneesti Tyyneltämereltä takaisin tänne Suomen kylmyyteen ;D Sekä avattu anonyymeille tilaisuus kommentoida, se ei ollutkaan näköjään automaattisesti niin.

Sepeliä kaksisataakolmekymmentätuhatta kiloa!

Ja sitä on sitten siinä!


Tuo maa-aines, jota siis on joka paikassa, periaatteessa jokaisen saatavilla, toi useamman tonnin laskun kun ensin sitä vietiin pois ja sitten tuotiin toisenlaista tilalle ;D Ja siinä mukana siis pelkkä maa-aines, ei edes kuljetuskustannukset ;D Mun puolesta oltais voitu rakentaa tonne hiekkamoreenille vai mitä olikaan ;D



Huomasin vasta tästä kuvasta, että siellä meidän tontillahan on hassu vihreällä pressulla peitetty kasa! :D Taitaa sisällä olla niitä routaeristeitä, jotka sinne hankittiin heti kaivuun jälkeen ja peitettiin maa väliaikaisesti estämään sen jäätymistä ja uudelleen kaivamista. Hysteerisen naisrakennusmestarin (=mun) vaatimuksia ;D Muut oli sitä mieltä, että se jäätyis vaan pinnalta ja ehtis sulaa ennen sepelin tuomista, mut...!
Siinä edessä näkyy myös tuo kivikasa, ne pyysin jättämään tontille, niin saa sitten pihaa laitettaessa niillä koristella ;)


Tästä tulee sitten joskus tulevaisuudessa vettä muistaakseni!


Ja tässä on sadevesi ja joku muu, ehkä..



Lapset ois, erityisesti tuo vanhempi, tontilla mielellään auttamassa! Tässä vaiheessa se vielä olikin ihan ok, nyt sinne ei enää uskalla päästää kun pystyssä rautakeppejä ja nauloja jne.. Tuon raon yli oli superhauskaa hyppiä ja kiviä heitellä!


Mun tietämyksellä tässäkin ois sadevesi, kerran siinä lukee sadevesi, mutta nää onkin sitten maalämmölle tehtyjä varauksia ;D Semmonen siis pitäis jossain vaiheessa porata!

Tuohon lasten takana näkyvään taloon tulee, tai ovat itseasiassa jo taineetkin muuttaa sinne, kaksi lasta. Erittäin kiva kun tuonne rakentaa monta muutakin lapsiperhettä, luulis nyt kavereita löytyvän ihan läheltäkin! Tässä nykyisessä asumuksessa kun ei lapsiperheitä muita ole, eikä naapuritaloissakaan. Kerran oli eräs vähän vanhempi poika joka tuli Nooan kanssa aina leikkimään, mutta eipä he tuossa asuneet kuin parisen kuukautta. Tällä hetkellä saa siis kuskailla urakalla!


Voimamiehen näyte :D


Serkulla perheineen on hiukan isompi homma tässä sepelin levityksessä, siellä kun ei noita kaivinkoneita voi avuksi ottaa. Meillä siis suht näpsäkästi kuitenkin tuo levitys sujui, työkaveri kävi vähän kaivurilla latomassa ja miekkonen sitä lapioi ja tärytti!


Sitä tosin jouduttiin pariin kertaan tilaamaan lisää, olivat unohtaneet meidän erkkerin jossain vaiheessa jne ;D


Lapsilla oli hiukan erilainen suunnitelma rakentamisen suhteen, kaikki isommat kivet oli kiva kerätä kottikärryyn...


..ja sillä sitten ajella ympäri tärytettyä sepeliä ;)


Mä en tajuu näistäkään, oiskohan jotain kaivoja ;D
Vähän tylsää myös kun ei kamalasti kuvia mistään työvaiheista, mies näitä hommia tekee työstä ottamallaan vapaalla yleensä valoisaan aikaan (vaikka on niitä 14 tunnin päiviäkin nähty..!), jolloin itse tietenkin töissä ja harvoin tuo sinne kameraa ottaa mukaan. Täytyy kysellä jos kännykässä ois kuvia olemassa!


Siinä sitten kulmapisteitä mittailemassa kaupungin työntekijät, ei ollu halpaa sekään ;)

tiistai 23. marraskuuta 2010

Räjäyttelyä

Kaivausten (kyllä, ei kaivuun, kuulostaa paljon hienommalta ;)) edetessä löytyi tontilta kaksi jättimäistä kiveä, joita kaivinkone ei pystynyt nostamaan lavalle. Piti valita räjäytetäänkö ne, vai upotetaanko osittain maan sisään. Päädyttiin räjäytykseen, kun ois taas ollut yksi lisä päätös jostain mitä oli vaikea kuvitella etukäteen, eli mihin ihmeeseen haluaisin pihalle kiven, jota ei myöhemmin pystyisi poistamaan! Ja näitä päätöksiä, jotka haluaisin tehdä vasta kun näen ja voisin käytännössä miettiä, on täytynyt tehdä jo miljoona joten tätä ei haluttu enää pähkäillä ;D



Naapuri kertoi meille jo kuukausia aiemmin, että heidän tontiltaan oli löytynyt kalliota, joka oli lähtenyt nousemaan meidän tonttia kohti, mutta siitä nyt ei voinut päätellä varmasti mitään, kun kallio voi olla vaikka minkä muotoinen. Mutta sieltä se kallio sitten kuitenkin tuli vastaan! Meidän autotallin viimeisen kulman kohdalta ;). Sekin piti siis räjäyttää, ettei talo vajotessaan vajoaisi vinoon ;).



Neljäs räjäytettävä kohta löytyi muutamaa päivää myöhemmin, kun kaivettiin esiin vesijohtoja, tai vesijohdoille tai viemärille reittiä, mie en aina näistä ymmärrä ;). Kaikki puhuivat ennen meidän rakentamisen alkua, että niin kauan on hyvä tehdä pohjia kunhan ei joudu paaluttamaan tai räjäyttämään, että ne vasta kalliita onkin, joten olin siis positiivisesti yllättynyt kun räjäyttely ei pilannutkaan meidän budjettia :).



Kuvissa räjäyttelyn ennen ja jälkeen vaiheita, oisin mielelläni nähnyt itse räjäytyksetkin, vaikken kyllä tiedä oisko niissä nyt nähtävää hirveästi ollut, mutta se räjäyttelijä oli niin nopea liikkeissään, etten ehtinyt ikinä paikalle :D

Kaivuuta!

Muutama viikko sitten raivaus pääsi kunnolla käyntiin kun saatiin rakennusluvan viemisen kanssa suullinen lupa sille. Suurin osa puista kaatui lasten isin ja ukin voimin, pariin tarvittiin sitten kaivinkoneen apua, ihan vaan suojataksemme itseämme naapureiden korvausvaatimuksilta kun puut ois kaatuneet vastavalmistuneiden talojen päälle ;)



Tuo metsäkaistale tuolla kaivinkoneen takana on sitten kaupungin oma, eli sinne jää meille mini metsä (josta kyllä kävelee isompaankin ;)) eikä naapureita ole joka reunalla kiinni. Toisaalta myös sen verran kapea kaistale, ettei sinne mitään kukaan pääse ikuna rakentamaan, joten takapihalle ei niitä naapureita myöhemminkään ilmesty.



Nopeasti se kaivaminen sujui. Kaivinkone tuli firman kautta, jossa olen töissä ja kuorma-autot entisen työkaverin firmasta. Minä en siis niitä hommannut, sanoin vaan pomolle kaivuupäivän ja siellä oli yllätykseksi odottamassa neljä kuorma-autoa, joka olikin siis erittäin hyvä idea, ajan hyötykäyttöä parhaimmillaan. Ei siinä kukaan hetkeäkään paikoillaan seissyt, vaan kaikki sujui erittäin jouhevasti!
Perjantaina "oikeiden töiden" jälkeen siis aloitettiin kaivuu ja lauantaina se olikin jo valmis, siihen asti, mihin sitä saatiin tehdä!



Puut kasattiin tontin reunan toiselle puolelle, odottamaan joskus tulevaisuudessa tehtävää pilkkomista ;) Toivottavasti riittää moneksi vuodeksi, ei pilkottavaa, vaan niitä polttopuita!



Ja niin nopsasti siitä ihanasta metsästä tuli mutainen kuoppa ;D Onneksi voi kuvitella mitä siinä (parin) vuoden päästä on ;)



Siihen se talo sit tulis ;)



Ja huomatkaa toi keltainen talo taustalla, oon sanonut että siitä tulee sitten semmonen kateellisuustalo mulle, sillä siinä on semmonen kaksikerroksinen erkkeri mistä haaveilin, mutta josta oli pakko luopua, että sai ne muut haaveet toteen ;D

Tontti vielä

Tässä on vielä vähän kauempaa kuva tontista, hiukan jo raivattuna.

perjantai 19. marraskuuta 2010

Ja ensin oli tontti

Siirrytään ajassa vuosi taaksepäin.

Aina oltiin ajateltu, että joskus rakennetaan talo, mutta se ois vasta joskus. Ensin jossain vaiheessa ostettais vanha, nähtäis vähän mitä omakotitalossa on asua ja mitä siellä tarvitsis. Kateltiin vähän sillä silmällä muttei tosissaan netissä myytäviä taloja, meidän budjetilla saatais rintamamiestalo tai mahdollisesti minun vanhempien talo, jos ne myis sen meille roimalla verottajan hyväksymällä alennuksella. Asutaan 50-luvun rivitalossa, joka on kyllä ihana, mutta myös vetoinen ja epäkäytännöllinen, se oltais nyt kuitenkin jo nähty. Eikä sitten kuitenkaan haluttais palata sinne taloon jossa vietin lapsuuteni, haluan omien lasteni saavan viettää omansa jossain muualla.

Katseltiin kun ystävät rakensi, talokuume nosti päätään, nähtiin miten omilla valinnoilla ja tekemisellä voi vaikuttaa hintaan ja kuinka hyvin suunnittelemalla voi saada juuri sitä mitä haluaa..

Huomasin ilmoituksen, tontteja tarjolla, hakuaika päättyisi viikon päästä, juteltiin ystävän kanssa, unohtui. Myöhemmin tuli lisää tietoa, vaan vähän tontteja varattu, paljon jäi, luovutetaan hakujärjestyksessä. Muistin vihdoin kertoa myös miehelle, "mulla ois maailman hulluin idea!" Mietittiin pari päivää, juteltiin lisää ystävän kanssa, innostettiin toisiamme, yhtenä aamuna kiikutin äkkiä lomakkeen virastolle, ystävä sanoi keskipäivällä että vievät tänään, kerroin arvanneeni ja ehtineeni ensin :D Tontin valintaan meni kuukausi pari, he muuttivat suunnitelmia, me ei. Saatiin kiva tontti.




Aloitettiin talon suunnittelu tammikuussa, käytiin messuilla, otettiin talokirjoja, ei löydetty täysin sitä mitä haettiin. Pyydettiin serkun miestä apuun, mietittiin ja väännettiin ja piirrettiin. Lopulta touko/kesäkuussa saatiin suunnittelu päätökseen, lasten mentyä nukkumaan, alkoholin ja neljän ihmisen tietokoneella istumisen voimin, aamulla piti tarkistaa tuotokset, olivat vihdoin täydelliset ;)

Lähdettiin kysymään tarjouksia, tehtiin vihdoin kauppakirjat, suunniteltiin rivarin myyntiä ja siitä hässäkästä kun selvittiin, alettiin etsimään vastaavaa, tekemään rakennuslupahakemusta, raivaamaan tonttia ja nyt tehdään pohjia.

Siitä seuraavassa..