Räjäyttelyä

Kaivausten (kyllä, ei kaivuun, kuulostaa paljon hienommalta ;)) edetessä löytyi tontilta kaksi jättimäistä kiveä, joita kaivinkone ei pystynyt nostamaan lavalle. Piti valita räjäytetäänkö ne, vai upotetaanko osittain maan sisään. Päädyttiin räjäytykseen, kun ois taas ollut yksi lisä päätös jostain mitä oli vaikea kuvitella etukäteen, eli mihin ihmeeseen haluaisin pihalle kiven, jota ei myöhemmin pystyisi poistamaan! Ja näitä päätöksiä, jotka haluaisin tehdä vasta kun näen ja voisin käytännössä miettiä, on täytynyt tehdä jo miljoona joten tätä ei haluttu enää pähkäillä ;D



Naapuri kertoi meille jo kuukausia aiemmin, että heidän tontiltaan oli löytynyt kalliota, joka oli lähtenyt nousemaan meidän tonttia kohti, mutta siitä nyt ei voinut päätellä varmasti mitään, kun kallio voi olla vaikka minkä muotoinen. Mutta sieltä se kallio sitten kuitenkin tuli vastaan! Meidän autotallin viimeisen kulman kohdalta ;). Sekin piti siis räjäyttää, ettei talo vajotessaan vajoaisi vinoon ;).



Neljäs räjäytettävä kohta löytyi muutamaa päivää myöhemmin, kun kaivettiin esiin vesijohtoja, tai vesijohdoille tai viemärille reittiä, mie en aina näistä ymmärrä ;). Kaikki puhuivat ennen meidän rakentamisen alkua, että niin kauan on hyvä tehdä pohjia kunhan ei joudu paaluttamaan tai räjäyttämään, että ne vasta kalliita onkin, joten olin siis positiivisesti yllättynyt kun räjäyttely ei pilannutkaan meidän budjettia :).



Kuvissa räjäyttelyn ennen ja jälkeen vaiheita, oisin mielelläni nähnyt itse räjäytyksetkin, vaikken kyllä tiedä oisko niissä nyt nähtävää hirveästi ollut, mutta se räjäyttelijä oli niin nopea liikkeissään, etten ehtinyt ikinä paikalle :D